No onhan täällä taas! Pienoinen tovi vierähtänyt viime päivityksestä. Syynä siihen noin kahden ja puolen kuukauden totaalinen treenitauko. Talvet näyttävät olevan meille aina yhtä hiljaisia treenien kannalta. Nyt ollaan kuitenkin taas ryhdistäydytty ja pikkuhiljaa otettu tokotreenit osaksi arkea. Nyt tuntuu siltä, että olisi enemmän kuin tarpeellista tehdä pieni tilannekatsaus molempien, sekä Friian että Pepin, tokotaitoihin. Tänään kävin tuossa lähikentällä (joka vihdoin on sulanut jääkerroksen alta!) treenaamassa molempien kanssa ja sain aika hyvän tuntuman siihen missä mennään. Varsinkin Friia yllätti positiivisesti :o). Pepin kanssa treenailen tällä hetkellä siis lähinnä voittajaluokan liikkeitä ja Friian kanssa treenaan kaikkea mahdollista sekaisin. Alla katsaukset Pepin voittajaluokan liikkeiden vaiheeseen ja Friian sekametelisopan aineksiin.

PEPPI:

Paikallaanmakuu: Ryhmätreeneissä muutamina kertoina ongelmana vinkuminen. Kerran nousi seisomaan kun olin piilossa. Taidan ottaa taas askeleen taaksepäin tämän liikkeen kanssa, eli meidän ulko-oven edessä rauhallisia harjoituksia alhaisessa vireessä, se on ennenkin auttanut.

Seuraaminen: Edistää edelleen, mutta ollaan nyt sen verran paljon hinkattu sitä oikeaa paikkaa käytännössä ihan namin kanssa imuttamalla, että se pikkuhiljaa alkaa vähän auttaa. Nyt pitäis tän pilkun viilaamishinkkaamisen lisäksi ottaa ohjelmaan taas se pitkän matkan kestävyys.

Liikkeestä istuminen: Yllättävän vaikea liike Pepille, joka aina minkä tahansa käskyn kuultuaan menee mieluiten maahan. Eli namin kanssa ollaan tätä tehty ja tarvitsee vielä kyllä apuja tajutakseen, että käsky todella on "istu".

Luoksetulo: Seisominen ok, maahanmenoa on alkanut ennakoida. Täysin epätyypillistä Pepille, mutta näin on päässyt käymään. Minkäännäköistä ennakointia ei nimittäin tapahtunut seisomista harjoitellessa vaikka en käytännössä koskaan ottanut läpijuoksuja. Teen liikettä vielä toistaiseksi osissa, eli seisominen ensin omana liikkeenään josta vapautus takapalkalle, tämän jälkeen koira seisomaan siihen kohtaan johon se oli pysäytetty ja tästä liike jatkuu maahanmenolla. Luulen, että liike toimisi jo kokonaisenakin mutta haluan ensin vähän saada tuota maahanmenon ennakointia kitkettyä pois ennenkuin yhdistän liikkeen.

Ruutu: Teen kosketusalustalla, menee ihan nätisti kun aloitan ensin vähän lähempää ruutua. Seuraava askel on matkan pidentäminen ja kosketusalustan osittainen piilottaminen.

Hyppynouto: Tässä liikkeessä ei ongelmia. Seuraavaksi voisi alkaa tehdä vaikeutuksia eli heittää tahallaan vinoja heittoja ym.

Metallinouto: Meidän mahdollinen kompastuskivi. Ottaa kyllä kapulan suuhun käskyllä "pidä" ja yleensä jopa noukkii sen maasta, mutta joskus sekin on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Metalli on siis ihan yök yök, joten tän kanssa mennään hissuksiin eteenpäin.

Tunnari: Tehtiin pitkästä pitkästä aikaa tunnaria maaliskuussa tokokurssilla ja se meni treenimäärän nähden hyvin. Eli oikea kapula löytyi joka kerta epämääräisestä muodostelmasta kapuloita. Ainoa (todella) huono puoli oli väärien kapuloiden nostelu. Toisaalta Peppi käy vähän liian kierroksilla noissa treeneissä jolloin tunnarista tulee väkisinkin vähän turhan rauhaton ideaaliin nähden :o(. Seuraava askel olis puukeskuksessa käynti, koska puhtaat kapulat alkaa olla lopussa.

Kaukot: Meidän todennäköinen kompastuskivi. Ainut mikä tästä sujuu on se maahan - istu vaihto. Seisomaan nousemista maasta ollaan tehty jumppana jonkin verran, mutta istu - seiso vaihtoa ollaan kyllä jankattu olan takaa mutta en oikein näe edistymistä tässä liikkeessä... Olen opettanut Pepin nyt nostamaan takapään ylös niin että etutassut pysyy paikoilllaan ja tuntuu että se on jotenkin kovin hankalaa. Olen harkinnut liikeradan muuttamista, mutta en tiedä kuinka järkevää se tässä vaiheessa on.

Eli eniten työtä kaipaavat kaukot ja metalli, jonkin verran hinkkaamista tunnari, ruutu, istuminen sekä luoksetulo ja viimeistelyä sekä ylläpitoa paikallaanolo, seuraaminen ja hyppynouto. Ja avot, niin ois meidän voittajaluokka valmis (kumpa se oliskin näin helppoa :o).

FRIIA:

Meidän vauva on edistynyt tokotauon aikana ihan hurjasti! En ole varma miten näin on päässyt käymään, mutta löisin vetoa iän tuoman keskittymiskyvyn ja aavistuksen omaisen rauhoittumisen puolesta.

Friian kanssa on treenattu palasia alokasluokasta ja aika paljon jo ylempien luokkien liikkeiden osia. Alokasluokasta oikeastaan kaikkien liikkeiden perustat alkavat olla kunnossa, nyt pitäisi enää pidentää kestoja ja häivyttää apuja. Ylempien luokkien liikkeistä ruutua harjoitellaan tällä hetkellä kosketusalustalla lyhyellä matkalla, noutoja molempia kapuloita pidellen, tunnaria kapulaa pidellen ja etsien yhtä hajukapulaa ruohikosta, kaukokäskyjen kaikkia liikeratoja ihan läheltä ja luoksetulon pysäytyksiä sekä maahanmenoja naminviskelyleikin varjolla.

Pikkuhiljaahan tässä on edetty ja niin ollut tarkoituskin, kiire ei ole mihinkään. Tokokehään ei todennäköisesti astuta ennen kuin koira täyttää 3 vuotta, jos vielä sittenkään. Isoin haaste meille Friian kanssa tulee olemaan muiden koirien aiheuttamat häiriöt, neiti kun paineistuu ja häiriintyy muiden läsnäolosta vielä aika tavalla.